"MENKÄÄ...JA OPETTAKAA!"

Tätä "Ylipäällikön Päiväkäskyä" toteuttaen tein helmikuussa ja maaliskuun vaihteessa kaksi opetusmatkaa entisille lähetyskentillemme. Vaikka matka Papualle kestikin pari vuorokautta, yhteen suuntaan, oli se vaivan arvoinen. Sain viikon ajan opettaa Bulolon raamattukoulussa - yli 20 vuoden jälkeen. Oppilaita oli 20, enimmäkseen pastoreita eri puolilta maata. Aiheena oli tärkeä asia: lähetystyö, mistä pidin 20 oppituntia.
Pian tuon reissun jälkeen oli vuorossa taas viikko raamattukouluopetusta - tällä kertaa Albaniassa. Menin sinne autolla, kun meidän muuttotavaraakin oli vielä jonkin verran Tiranassa. Oppilaita oli 15, ja oppitunteja pidin nyt 30, kokeineen kaikkineen.
Tämä on kyllä ollut matkojen suhteen poikkeuksellinen tilanne, mutta koimme kuitenkin Marjan kanssa tärkeäksi, että lähdin vielä myös Filippiineille, missä pidettiin erikoinen laivalähetystyön konferenssi. Se liittyi merkittävällä tavalla täällä Maltalla tehtävään työhön.
Minut on hiljattain nimitetty täällä myös satamapapiksi, viemään evankeliumia mm. Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän maitten merimiehille. Maltalla on kaksi satamaa: toinen matkustaja-aluksille ja toinen rahtilaivoille. Manilan konferenssissa sain käyttökelpoisia eväitä tähän haasteelliseen laiva- ja satamatyöhön.
Samalla oli hyvä tilaisuus tutustua ja luoda kontakteja myös muitten maitten satamissa työskenteleviin kolleegoihin. Näin myös jälkihoitoa voidaan paremmin järjestää niille merimiehille, jotka pian sen jälkeen, kun heitä on evankeliumin kanssa tavoitettu, seilaavat taas toiseen satamaan.
Tapahtuma oli nimeltään Seisemäs Kansainvälinen Satamalähetystyön Maailmankonferenssi. Osanottajia oli kuutisenkymmentä, 14 eri maasta.
Oli muuten väkevä kokemus saada osallistua konferenssin yhteydessä myös pyhäpäivän kokoukseen eräässä 1000 hengen seurakunnassa Manilassa, missä asuu 13 miljoonaa ihmistä.



............................................................


"Viserrystä pimeydessä" (kirjoitti: Marja)
----------------------------

Jumala antoi nigerialaiselle pastorille sanoman viime marraskuussa koskien arabimaailmaa. Abu Bakon saaman viestin mukaan Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän maissa alkaisi levottomuuden aika ja tapahtuisi suuria muutoksia. Profetian toteutuminen tuntui monien mielestä uskomattomalta. Mutta vain muutaman kuukauden kuluttua, nyt parhaillaan, sanoma toteutuu silmiemme edessä. Kuulemme uutisia meitä lähellä olevien kansojen kuohunnasta.
Tätä kirjoittaessani liittouman hävittäjäkoneet lentävät Maltan saaren ylitse kohteenaan Libya. Malta pienenä valtiona Välimerellä haluaa säilyttää sotilaallisen riippumattomuutensa, eikä haluaisi olla mukana muuten kuin humanitaarisen avun antajan roolissa.
Danielin kirjan sanat sopivat nyt moniin näihin kansoihin": Hän muuttaa ajat ja hetket, hän syöksee kuninkaat vallasta" (2:21).
Abu Bakon saama profetia jatkuu vielä kehotuksella rukoilla ja paastota näiden kansojen puolesta, sillä kuohunta valmistaa tietä hengelliselle herätykselle, josta Bako sanoo tulevan ennen näkemätön kirkkohistorian aikana. Hän kehottaa myös julistamaan evankeliumia rohkeammin kuin koskaan.
Tämä kansojen kuohunta sai alkunsa Tunisiasta. Siellä maahansa turhautunut hedelmäkojun pitäjä sytytti itsensä tuleen saaden aikaan kansannousun ja presidentin eron. Noihin aikoihin joulukuussa Tauno teki ensimmäisen tutkimusmatkansa Tunisiaan ja palasi sieltä Maltalle vain pari päivää ennen alkaneita mellakoita.
Katsellessamme vaalenevia vainoita lähetystyön kannalta, voisimme lainata David Livingstonen sanoja: "Usko on kuin lintu, joka vaistoaa aamun koiton, se visertää vaikka on vielä pimeää." Jumalan suunnitelmat ovat selvät, ja tahdomme uskon kautta asettaa elämämme ja tulevaisuutemme hänen johdatukseensa. Vaikka emme vielä voi nähdä kaikkea, mitä tulee tapahtumaan, haluamme uskoa evankeliumin valon loistavan vielä kirkkaasti näiden pakanakansojen yllä.


Esirukouksistanne kiittäen
-Tauno, Marja ja Tiitus