sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Marraskuun terveisiä Israelista

7234699-bible-by-candle-light-with-hands-folded-in-prayer.jpg














24.11.2012

Rakkaat ystävät!     

Terveisiä Juudean vuorilta Jerusalemin tuntumasta, Mevasseretista ja Jad Hashmonasta.

On Sapatti aamu. Israelin yleisradio aloitti kello kuuden uutiset julistamalla:

     “ Kuule Israel (Smaa Jisrael)! Herra meidän Jumalamme, Herra on yksi. Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi. Nämä sanat, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, painukoot sydämeesi. Teroita niitä lastesi mieleen ja puhu niistä kotona istuessasi ja tietä kulkiessasi, maata pannessasi ja ylös noustessasi…” 5 Ms. 6: 4-7.
Mikä päivän aloitus! Näin alkaa radio lähetys joka Sapatti.



     Viikko sitten, Gazan sodan vielä jatkuessa,  radiossa luettiin myös Psalmi 92: ”Hyvä on Herraa kiittää, ja veisata kiitosta sinun nimellesi, sinä Korkein, aamulla julistaa sinun armoasi ja yön tullen sinun totuuttasi…” Ajattelin, kyllä tämä kansa on erikoinen kun päivä aloitetaan näin väkevällä kehoituksella rakastaa Jumalaa koko sydämestäsi, sielustasi ja voimastasi ja kiittää Herraa Hänen armostaan! Kyllä tämä kansa kaikessa vajavaisuudessaankin on Jumalan valitsema kansa. Se välitti meille Jumalan Sanan ja sen kautta sanoman Israelin Jumalasta ja Hänen messiaastaan. Lisäksi, Israelin todellisuus osoittaa miten Jumala on uskollinen lupauksilleen niin, että Israelin kansa ei hävinnyt kansojen sekaan vaan on palaamassa takaisin omaan maahansa, ”niin, että kansat tulisivat tietämään, että minä olen Herra!”.


________________________________________________________________________


      Mitä sinne Israeliin nyt oikein kuuluu? Miten suhtautua äskeiseen sotaan Israelin ja Hamasin välillä? Mistä oikein on kysymys lähi-idässä?
Minulta on kysytty  näitä ja muita kysymyksiä. Tästä tulee pitkä vastaus. Ehdotan, että jos asia eu kiinnosta, hyppäät tämän jakson yli  kirjeen viimeiseen osaan, jossa kerron Raamattukodin uutisista.




     Aloitan vastaukseni kysymyksiin vuodesta 2001, jolloin ensimmäiset raketit lähetettiin Gazasta kohti Israelin siviiliväestöä päämääränään tuottaa kuolemaa ja tuhoa siviiliväestön keskuudessa. Ensimmäinrn kohde oli Sderotin pikku kaupunki. Tuo Gazan lähellä oleva pääasiassa uusista siirtolaisista koostunut kaupunki on joutunut rakettien kohteeksi siitä asti, niin myös sen ympärillä olevat kylät, kibbutsit ja myöhemmin myös muut etelä Israelin kaupungit. Seuraavassa tilastoja raketeista: v. 2002- 34; v. 2003 -155; v. 2004 – 281; v. 2005 – 105 ( Lähde: Haaretz, 23.11.12   www.haaretz. co.il).

     Elokuussa 2005 Israel palautti Gazan kaistan kokonaisuudessaan Palestiinalaisille antaakseen heille tilaisuuden hallita itseään ja rakentaa uusi menestyvä yhteiskunta. Tästä huolimatta rakettien tulo ei lakannut ja yhteiskunnan rakentamiseen tarkoitetut tuki rahat päätyivät suurelta osalta aseiden ostoon.  

      Tammikuussa 2006 Hamas terroristi järjestö voitti vaalit Gazassa. Monia Fatah vastapuolueen miehiä pakeni Israeliin,”jossa meitä sentään ei tapeta”. Vuonna 2006 lähetetään ensimmäiset raketit kohti Ashkelonin satamakaupunkia. Kesäkuussa samana vuonna Gilad Salit kaapattiin Gazaan.

      Kymmenien ja satojen rakettien ja ohjusten lähettäminen jatkui vuosi toisensa jälkeen, milloin enemmän, milloin vähemmän vuosina 2006, 2007 ja 2008 ( Joulukuussa 361 rakettia). Joulukuussa Israelin maa joukot menivät Gazaan yrittäessään hävittää raketit ja muut ase varastot. Mutta rakettien lähettäminen Sderotiin, Askeloniin ja muihin kaupunkeihin 40 km säteellä Gazasta jatkui myös  vuosina 2009, 2010 ja 2011.

      Lokakuussa 2011 Gilad Salit vapautetaan yli tuhannesta terroristista.   
Vuosi 2012 ei ole poikkeus. Raketteja lähetettiin joka kuukausi etelän kaupunkiin ja kyliin,  yhteensä n. 600. Yksinomaan Lokakuussa 2012 tuli 116 rakettia. Tämän jälkeen Israel hävitti Hamasin terroristi johtajan Ja’abarin 14.11.2012.


     Etelä Israelin asukkaiden elämä oli tullut sietämätttömäksi. Noin miljoona henkeä Sderotissa, Ber-Shebassa, Ashdodissa, Ashkelonissa ja ympärillä olevissa kylissä ei voinut mennä töihin, lähettää lapset kouluun tai hoitaa peltoja, navettoja ja kanaloita. Ihmiset olivat jatkuvasti kuulolla milloin kuuluu hälytyys ja pysyttelivät lähellä turva huoneita, rappukäytäviä tai muuta suojaa. Aikaa suojautumiseen  oli 15 sekunnista 60 sekunttiin, riippuen kuinka kaukana kaupunki tai kylä oli Gazan rajalta.

     Tästä alkoi ”Savu Patsas” niminen operatio (Raamatun Savu Patsaan mukaan er’maassa). Kymmenet tuhanneet sotilaat ja reservit kutsuttiin valmistautumaan menemään Gazaan lopettamaan rakettien ja ohjusten tulo Gazasta Israelin sivili väestön päälle. Israelin ilmavoimat alkoivat pommittaa ilmasta käsin paikkoja, joista raketteja lähetettiin, ase verstaita, maanalaisia asevarastoja ja tunneleita joiden kautta Iranin lähettämät aseet oli viety Gazaan (siksi saarto), sekä myös Hamasin terrorijärjestön hallintoon kuuluvia rakennuksia. Samanaikaisesti varoitettiin Gazan siviili väestöä poistumaan paikoista, joista raketteja lähetettiin mm. ilmasta pudotettujen lentolehtisten kautta. ”Meillä ei ole sota Gazan siviili väestöä vastaan, vaan terroristi järjestöjä vastaan, jotka eivät tunnusta Israelia ja haluavat hävittää meidät”, sanoi radiossa eräs Israelin johtomiehistä. Gazassa on varmaan hyvin monia tavallisia Palestiinalaisia, jotka haluaisivat rauhallisen elämän, mutta Gazan nykyinen hallinto ei salli sitä.

     Vastakohtana Israelille Hamasin nimenomainen päämäärää on tuottaa kuolemaa ja hävitystä Israelissa. Netanjahu sanoi:”Kun meidän puolella kuolee siviilejä, Hamas laskee onnistuneensa päämäärässään. Kun meidän toimintojen tähden Gazassa kuolee sivilejä, laskemme epäonnistuneemme”. Niinpä Hamas alkoi lähettää raketteja paitsi Beer-Sheban 100 000 asukkaan kaupunkiin myös kaupempana oleviin asutuskeskuksiin kuten Kirjat Malachiin, Rishon Letsioniin ja pari suurempaa ohjusta kohti Tel Avivia.  Nämä saatiin estetyksi Rauta Kupolin avulla. Kaksi ohjusta lähetettiin myös Jerusalemin suuntaan, mutta ne putosivatkin  Betlehemin etelä puolella olevien Palestiinalais kylien pelloille…       

    Kahdeksan päivää kestäneen sodan aikana Hamas ja muut terrorijärjestöt lähettivät Israelin kyliin ja kaupunkeihin yhteensä 1117 rakettia ja ohjusta.  Rauta Kupoli niminen suoja toiminta, jossa Gazasta tuleva raketti hävitettiin ilmassa, esti satojen rakettien ja ohjuksien pääsyn tekemään kammottavaa tuhoaan. Suoja huoneet ja Rauta kupoli säästivät kymmenien ihmisten hengen. Asuntoihin osuneet raketit ja ohjukset hävittivät kuitenkin monen perheen kodin täydellisesti, mutta ihmiset säilyivät hengissä – turva huoneessa! Ei kuitenkaan kaikki. Nuori raskaana oleva kahden lapsen äiti ja 2 muuta kuoli kun raketti osui taloon Kirjat Malachissa. Yhteensä Israelilaisia kuoli 6 henkeä, joka on ihme, kun ajattelee mikä määrä raketteja ja ohjuksia oli lähetetty tappamaan mahdollisimman monta sraelilaista.

     Tulee ihmetellä myös, että hyvin monet raketit ja ohjukset putosivat pelloille ja rakennuksien viereen, eivätkä tuottaneet mitään tuhoa. Uskon, että tuhannet rukoilivat Israelin puolesta ja niin vihollisen toimet eivät saavuttaneet toivottua tuhoaan. Esirukouksella on valtava voima.

     Israelin ilmavoimien pommitusten tuloksena hävitettiin suuret määrät rakettien lähettimiä, ase varastoja, sekä tunneleita joitten kautta oli tuotu aseita Gazaan. Pommitukset kohdistuivat myös  Hamasin järjestön rakennuksiin ja aktiivi jäseniin. Kuolon uhreja Gazassa oli 156, joista n. 120  oli terrorijärjestöjen aktiivi jäseniä. Ottaen huomioon pommituksien määrän, Israel onnistui osittain pitämään siviiliuhrien määrän pienempänä kuin olisi voinut odottaa. Jokainen viaton uhri on kuitenkin liikaa.

     Israel ei iloitse siviilien kuolemasta vaan jopa auttaa vihollisen siviiliväestöä! Niinpä Israel lähetti Gazaan 80 kuorma autollista perustarvikkeita ja lääketarvikkeita siviiliväestölle –  sodan kuudentena päivänä!  Onkohan toista esimerkkiä historiassa, että lähetetään apua viholliselle samaan aikaan kuin  vihollinen lähettää tappavia raketteja kohti omaa siviiliväestöä?

Loppusanat

     Tämä sota ei ole viimeinen. On voitettu vain uusi rauhallisempi ajan jakso, kunnes Iran ja muut tahot  täytävät taas asevarastot Gazassa. On myös saatu vähän sympatiaa ja ymmärrystä maailmassa Israelin tilanteeseen kun vihollisena  on terrori järjestö, jonka pyrkimys ei ole rauha vaan Israelin hävittäminen. Hamas hallitsee Gazaa itsenäisesti ja on vastuussa kaikesta mitä siellä tapahtuu.    

     Miksi maailma vihaa meitä, kysyi 90 vuotias Saksasta aikoinaan paennut naapurimme. Vastasin: ”Siksi, että te edustatte tahtomattannekin Jumalan Sanaa ja Jumalan todellisuutta, jota saatana vihaa. Antisemitismi on hengellinen asia, sen näkee siinä, että sitä ei voi selittää järkisyin.  Juutalainen kansa ei ole sen pahempi kuin muutkaan kansat ja kuitenkin sitä vihataan kautta aikojen tavalla,  jolla ei ole vertaa. Mutta Jumala on myös suojellut teitä ja Israelin valtion synty on ihme”. ” Niin on”,  sanoi  vanhus hiljaa. Hän oli itse kokenut Israelin itsenäisyys taistelut, jolloin ympärillä olevien Arabi maiden joukot taistelivat vasta syntynyttä Israelia vastaan.  

     Jeesus rakasti kansaansa ja itki sen kohtaloa. Meidän tulee tehdä samoin ja ennen kaikkea rukoilla tämän kansan puolesta, että he löytäisivät turvan ja ilon Herrassa. Nämä vaikeat ajat valmistavat omalla tavalla tätä kansaa siihen.

________________________________________________________________________

Raaamattukodin uutisia 


Sunnuntaina 25.11 veimme ensi vuoden yhdeksän opiskelijan viisumit sisäministeriöön. Tämä on tärkeä rukous aihe! Olemme hyväksyneet kurssille 9 kääntäjää: Armeniasta, Botswanasta, Kiinasta (2), Malawilta, Nigeriasta (2), Papualta ja USAsta. Neljä opiskelijaa tarvitsee kokonaisen tai osittaisen stipendin kurssille. Herra ei ole jättänyt meitä pulaan kertaakaan, siihen luotamme. Kurssi alkaa 23.1.2013, jos herra suo.

Kiitosaiheita: Maelmankaikkeus yhdistyksen vapaaehtoistiimi Kalevi Marinin  johdolla sai valmiiksi suuren  urakan korjata Mevasseretin vanha koti kuntoon. Viimeksi sinne asetettiin ilmastointi, niin, että ei tarvitse palella talvella tai hikoilla kesällä. Pitää tunnustaa, että hyvältä tuntuu kun tätä kirjoittaessani toimistossa on mukavan lämmintä vaikka ulkona sataa ja asteita on vain 13 C. Kiitos teille rakkaaksi tulleet vapaaehtoiset! Olette tervetulleita huoltamaan kotia ensi vuonna, niin kuin Kalevi lupasi.

Kiitos myös muille vapaaehtoisille, jotka ovat auttaneet Raamattukotia viime kuukausien aikana Hirsikodilla Jad Hashmonassa tai Mevasseretin kodilla. Emme olisi pärjänneet ilman teitä. KIITOS!

Kiitos teille ystävät, jotka olette ylläpitäneet  Raamattukotia esirukouksin ja varoin!

Yhdessä teidän kanssa olemme kaikki, sekä Israelissa, että Suomessa –

Herran armon varassa,

Mirja Ronning


perjantai 16. marraskuuta 2012

Maltan kuulumisia marraskuulla 2012



   

          Rauhantervehdys täältä Maltan saarivaltiosta!
  
  Tänä syksynä alkoi jo tuntua siltä, että loppuvatko ne helteet ollenkaan.
Kuitenkin Välimeri ympärillämme jäähtyy pikkuhijaa, ja vaikka ilmastonmuutos vaikuttaa eri puolilla maailmaa, Jumalan Sana toteutuu tänäkin vuonna:
"Niin kauan kuin maa pysyy ei lakkaa...kesä eikä talvi, ei päivä eikä yö." (1 Moos. 8:22)

  Olemme saaneet kokea olevamme siunattuja kaiken elämisen ja tekemisen keskellä! Herran läheisyys ja lepo Hänessä virvoittaa henkeämme ja koko olemustamme päivittäin. Siitä kiitos kaikille esirukoilijoille! Koemme sen armoksi kohdallamme. Kun maailmassa pimeys syvenee ja henkivaltojen hyökkäykset käyvät todellisemmiksi, me taistelemme rukouksin.

  Saimme olla kuun vaihteessa mukana Fidan alueellisilla lähettipäivillä Ranskassa, ja siellä eräs Euroopan lähetti oli huomannut ihmetelleensä, ettei voi oikeastaan enää mennä edes maitokauppaan rukoilematta.
Lähettipäivillä saimme kokea olevamme kuin kirkastusvuorella. Kuulimme profetaallista ja ajankohtaista julistusta, joka todella kosketti meitä työntekijöinä. Pyhän Hengen läsnäolo oli voimallista lähettien kohottaessa äänensä yhteiseen rukoukseen. Ennen kokematon oli kohdallani humaus, jossa lensin sivuittain lattialle [Marja]! Silloin kun kohtaamme Jumalan voimaa, se voi tulla yllättävälläkin tavalla, ja silloin voi vain kiittää! Sanoohan vanha, tuttu laulukin näin: "Tulkoonpa hiljaa tai myrskyn lailla, voimaasi tarviin, oi Jumalain".

  Tiitus on aloittanut Maltan opetussysteemin mukaan yhdeksännen luokan. Suomessa hän olisi varmaan seitsemännellä luokalla. Hänen kaveripiirinsä on hyvin kirjava, ystäviä on mm. Bulgariasta, Venäjältä, Maltalta, Norjasta, Tanskasta ja Englannista. Tähän joukkoon hyvin sopii yksi suomalainen Tiitus.

  Tauno on nyt juuri työmatkalla Pohj-Afr:ssa. Näin julkisessa tervehdyksessä emme voi kertoa kovin tarkkaan hänen tekemisistään ja tapaamisistaan siellä.

  Luotamme Teihin, jotka uskollisesti rukoilette kanssamme, että Herra antaa teille voimaa ja innoitusta muistamaan meitä näissä kuvioissa työn suhteen.


  Siunaavat ja rakkaat terveisemme Teille kaikille,

  Marja, Tauno ja Tiitus