perjantai 31. joulukuuta 2010

  "OI JOS VUOSI ALKAVA OISI LUOJAN SIUNAAMA!"

Joulu on taas onnellisesti takana päin, ja uusi vuosi on alkamassa. Meille tämä joulu oli ensimmäinen täällä uudella kentällämme. Suomen lisäksi olemme viettäneet tätä ennen jouluja neljässä eri maassa (Kanadassa, Papua-Uudella-Guinealla, Albaniassa ja Romaniassa).

Meillä oli ilo saada pitää Jollea ja Josefinaa vierainamme täällä Maltalla. Yleensä, vaikka joulukokouksia on usein pidetty montakin, aattoillan olemme rauhoittaneet perheen keskinäiseksi yhdessäoloksi. Tässä suhteessa oli nyt kuitenkin joustettava, kun jouluaattoiltana oli seurakunnan joulujuhla, missä Tiituskin oli kahdessa eri näytelmässä mukana.
Tänä jouluna palautui mieliimme joulu vuodelta 1995, jolloin äitini sai Suomessa taivaskutsun, ja jouduimme yllättäin lähtemään Albaniasta hänen hautajaisiinsa. Tällä kertaa oli Marjan veljen vuoro muuttaa ajasta iäisyyteen, ja heti joulun jälkeen Marja ja Tiitus lähtivät Suomeen hautajaismatkalle. Heidän lentonsa maksoivat noin 900 euroa, ja minun oli tällä kertaa jäätävä kotiin - osittain kyllä myös työasioitten takia.

Mennyt vuosi oli tietynlainen virstanpylväs meidän elämässämme ja palvelutyössämme. Vuodesta 1992 saakka olimme lähetystyössä Albaniassa ja viimeisen seitsemän vuoden aikana Balkanin alueella laajemminkin. Kesäloman jälkeen jatkoimme automatkaamme kuitenkin vielä tavallista pitemmälle etelään, Maltan saarivaltioon, missä olemme asettumassa niihin edeltävalmistettuihin tekoihin, joihin olemme luodut Kristuksessa Jeesuksessa.

Ei Albaniaakaan ole tietenkään voitu unohtaa, ja pitkin syksyä, ihan jouluun asti, on yhteyttä pidetty sähköpostilla ja puhelinsoitoilla - kuten tietysti myös rukouksin.
Myös Pohjois-Afrikassa sijaitsevassa islminuskoisessa naapurimaassa, Tunisiassa, pääsin joulukuussa piipahtamaan ja ilmapiiriä "haistelemaan".

Tammikuun lopulla täällä Maltalla järjestetään taas merkittävä Pohjois-Afrikan ja Maltan työtä koskeva konferenssi, mihin olen aikaisemminkin, jo kolmena perättäisenä vuonna, osallistunut.
Helmikuussa olisi tarkoitus lähteä Papualle saakka, mihin minut on kutsuttu raamattukouluun opettamaan lähetystyöstä, ja tuon matkan jälkeen ehdin olla vain pari päivää kotona, ennen kuin on taas ohjelmassa Albaniaan meno, raamattukouluvastuisiin sinnekin. Armoa ja rukoustukea siinäkin tarvitaan, kun kolmen viikon sisällä tulee olemaan 50 opetustuntia, kahdella entisellä lähetyskentällämme.

Kiitämme vielä Teitä, sisaret ja veljet, lämpimästi uskollisesta yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana ja toivotamme runsasta Jumalan siunausta vuodelle 2011!

Innostakoot meitä lähetystyöhön Jeesuksen sanat: "Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni!"

Lähetyksen Herran palveluksessa, Teidän lähettinne,

-Tauno, Marja ja Tiitus

perjantai 17. joulukuuta 2010

Tutustumista Tunisiaan

Kirjoitan tätä lentokoneessa, kotiinpaluumatkalla Tunisiasta, minne tein vakoilu-, tutustumis- ja rukousmatkan. Ainakin se puhutteli, että uskovia ei tahtonut millään löytyä, vaikka paikan päältä kuinka kyseli - sen lisäksi, mitä tietoa olin parista kokouspaikasta saanut eräältä pastorilta jo ennen matkalle lähtöä Maltalla! Käydessäni kaksikin kertaa maan pääkaupungissa, Tunisissa, kyselin taksikuskeilta, turisti-informaatiosta, hotellista ja kadunmiehiltä, mistä löytäisin protestanttisen seurakunnan, kukaan ei osannut siihen vastata. Vain katolisen katedraalin ja pienen ortodoksikirkon onnistuin sieltä löytämään, ja toisella käynnillä vielä anglikaanikirkon, minkä ilmoitustaululla olleeseen puhelinnumeroon ei vastattu, vaikka muutaman kerran, eri aikoina, siihen yritin soittaa.

Matka oli silti vaivan arvoinen, kun pystyin hengessäni tuntemaan paikallisen ilmapiirin ja hengellisen pimeyden. Ulkoisesti Tunisia ei kovin köyhältä ja kurjalta vaikuttanut, ainakaan noissa kaupunki- ja turistipaikoissa.

Tunisian lentokentällä tehtiin hyvin perusteellinen turvatarkastus - kaiken lisäksi peräti kolme kertaa! Näin tarkassa "syynissä" en ole ennen ollutkaan - no ehkä kerran aikaisemmin, Turkin ja Romanian välisellä rajalla, minkä yhdeksän vuotta sitten autolla ylitimme erään romanialaisen pastorin kanssa, paluumatkallamme Turkista, jolloin meitä epäiltiin huumeitten salakuljettajiksi.

Sydämelliset kiitokset Teille kaikille rukouksistanne ja tuestanne menneen vuoden aikana. Ilman Teitä emme voisi olla viemässä eteen päin pelastussanomaa: "Teille on syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra."

RAUHALLISTA VAPAHTAJAMME SYNTYMÄJUHLAA JA JUMALAN RUNSASTA SIUNAUSTA UUDELLE VUODELLE 2011!

Tauno, Marja ja Tiitus